TOIMISTOT OVAT KATOAVA KANSANPERINNE

Teknologia syrjäyttää yhä useampia ammatteja ja luo samaan aikaan uusia. Jos työ koostuu rutiineista, se voidaan automatisoida. Paras vakuutus työelämän muutosta vastaan on ylläpitää sellaista asiantuntemusta, jota ei voi automatisoida, tai kykyä operoida automatiikkaa tai tarjota inhimillistä palvelua. Monet näistä tulevaisuuden töistä tulevat olemaan tiloissa, jotka tänään tunnemme toimistoina.
 
Osallistuin Turussa järjestettyyn liiketoiminnan tulevaisuuteen painottuvaan The Shift –bisnesfestivaaliin, joka markkinoi olevansa uusi alku pelkän tapahtuman sijasta. Ääneen pääsivät niin futurologit, ihmiskyborgit kuin liike-elämän vaikuttajat. Vaikka tapahtumassa puhuttiin paljon teknologiasta, ihminen ja inhimillisyys tunnistettiin puheenvuorosta toiseen menestystekijäksi alati muuttuvassa maailmassa.
 
Ihminen unohtuu toimistossa
 
Toimistoistahan ennustettiin paperittomia jo 40-luvulla. Silti vielä 70 vuotta myöhemmin se on yhä kaunis ajatus, sillä paperi on saanut meidät pauloihinsa. Pelkästään metsäteollisuuden tukemisen piikkiin sitä ei voida laittaa, rakastamme vieläkin analogisia käyttöliittymiä. Paperi sitoo meitä yhä kultaiseen 1900-lukuun. Kuitenkin samaan aikaan tulostimien ympärille rakentuu yllättävän helposti sermihelvettejä.
 
Vaikka toimistotyön juuret ovat tehdasmaisessa työskentelyssä ja olemme vuosikymmenet pyrkineet tekemään toimistotyöstä parempaa erilaisilla kokeiluilla, silti ihminen unohtuu. Hämmästyttävän moni johtaa yritystään vielä tehtaanjohdon opein järjestäen toiminnot yrityskeskeisesti funktioittain unohtaen asiakkaan. Samoilta ajoilta on myös uskomuksemme tehokkaasta toimistotyöstä, jonka seurauksena unohdamme helposti tärkeimmän pääomamme, työntekijän.
 
Etätyö pelastajaksi?
 
Miksi me työskentelemme tiloissa, jotka saavat meidät alakuloisiksi? 50-luvulla aloitettujen avokonttorikokeilujen piti vapauttaa meidät, mutta sermihelvetti tekikin meistä robotteja. Toimistokulttuuri kehittyi pitkälle 80-luvulle, kunnes etätyö alkoi nostaa päätään ja meluisaa toimistoa paettiin kotikonttorille. Yrityksissä huomattiin, että etätyöllä saavutettiin parempaa tuottavuutta ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Etätyö inhimillisti työntekoa yhdistämällä häiriöttömyyden ja kodinomaiset olosuhteet.
 
Etätyö on hyvä renki, mutta huono isäntä. Yrityksissä, joissa tavoitellaan merkittävästi suurempaa tuottoa per työntekijä, ollaan huomattu, että vaikka työn tuottavuus saattaa kasvaa etänä, silti sen vaikuttavuus etänä ei ole yhtä hyvä kuin yhteisessä työtilassa. Monet suuryritykset vetävät ihmisensä etätyöstä takaisin yhteisiin keskittymiin jopa palkiten lähellä asumisesta ja rakentavat yhteydet videoteitse tiimityöskentelyyn yli maantieteellisten sijaintien matka-ajat minimoiden. Ihminen kaipaa ihmisen luo ja vain ihmisten välillä voi syntyä jotain summaansa suurempaa.
 
Tulevaisuuden työpaikassa kohtaavat ihmiset ja ideat
 
Piilaakson innovatiivisimmista yrityksistä alkaneen trendin mukaisesti toimistoja järjestetään kovaa tahtia tukemaan inhimillisiä kohtaamisia, poistamalla kiinteät työpisteet, luomalla kohtaamisalueita ja eriasteisia työalueita keskittymistä vaativista alueista ryhmätyötiloihin sekä erilaisia rauhoittumis- ja aktiviteettialueita viherhuoneista musiikkihuoneisiin. Näissä avoimissa työskentelytiloissa kuulokkeista on tullut uusi seinä ja digitaalisuus on kaikessa läsnä. Useimmat pinnat soveltuvat suoraan niin työskentelyyn ja työvälineiden lataamiseen, älypiirtelyyn, keskusteluun ja etäneuvotteluun sekä tiimin yhteispeliin. Ihmisen hyvinvointi on avain tulevaisuuden toimiviin työtiloihin.
 
Toimistoissa ei ole enää kyse hierarkioista ja auktoriteetista vaan ihmisten hyvinvoinnista ja onnellisuudesta, jotta ihmiset voisivat olla luovempia ja tuottavampia yhdessä. Futuristi Gerd Leonhard tiivisti osuvasti: meillä ei ole mahdollisuutta kilpailla tietokoneen kanssa robottina olemisesta, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä inhimillisyydessä. Sama pätee toimistoihin, kun luovumme katoavasta kansanperinteestä, toimistoksi kutsutusta sermihelvetistä, ja keskitymme ihmiseen, saamme lisää työn vaikuttavuutta, tuottavuutta ja ennen kaikkea voittavan työympäristön.
 
 

Jarkko Kurvinen

Jarkko Kurvinen

Kirjoittaja: Jarkko Kurvinen kannustaa yrityksiä rakentamaan kilpailuetua mielipidejohtajuudella ja tekemään markkinoinnista aidosti palvelua. Jarkko on kirjoittanut useita tietokirjoja markkinoinnista. 

Comment